Itsenäinen elämäni -teeman tarkoituksena on kartoittaa nuoren ajatuksia, toiveita ja pelkoja liittyen itsenäistymiseen ja omaan kotiin muuttamiseen. Sen tavoitteena on myös herätellä ajattelemaan itsenäistymistä ja hyväksymään se tulevana elämänvaiheena, jotta siihen voi alkaa valmistautua. 

s. 8 Elämäni tähän päivään asti 

Jotta voidaan siirtyä eteenpäin, on joskus tarvetta katsoa menneisyyteen. Tämä tehtävä on melko perinteinen aikajana, jonka tarkoituksena on tarkastella nuoren elämänhistoriaa.

Joskus nuoren menneisyys voi olla rikkonainen tai traumaattinen. Työntekijän täytyy tällöin olla nuoren tukena, koska menneisyyden muistelu nostaa pintaan myös tapahtumiin liittyviä tunteita. 

Aikajanan tekemiseen kannattaa varata riittävästi rauhallista työskentelyaikaa ja mahdollisuutta keskustella nuoren kanssa. Lopuksi voi olla tarpeellista muistella lämpimiä muistoja ja vetää yhteen, mitkä asiat ovat takana päin ja missä nuori on nyt. Tämä on myös oiva paikka miettiä, olisiko nuorella tarvetta keskusteluavulle, ja mistä sellaista voisi hakea.

s. 10 Roolitaulukko

Roolitaulukon tehtävä on herätellä nuorta miettimään omaa toimintaa elämän eri osa-alueilla, koska omilleen muuttaminen tuo hänen elämäänsä myös enemmän vastuuta. 

Varsinkin jos pitkään jatkunut laitosasuminen on aiheuttanut passivoitumista tai sosiaalisen elinpiirin kaventumista, on hyvä miettiä, mihin erilaisiin ryhmiin nuori kuuluu ja miten hän niissä toimii ja ottaa vastuuta. Roolitaulukon avulla voi herätellä nuoren omaa aktiivista roolia ihmissuhteissa. 

Jos tuntuu, että nuoren sosiaalinen elinpiiri on kovin kapea, teemassa Kaverit, seurustelu ja muut ihmissuhteet on materiaalia uusien ihmissuhteiden luomiseen.

s. 11 Ennustusjana

Ennustusjanan tarkoituksena on herätellä nuoren ajatuksia tulevasta. Työntekijä saa kuvaa nuoren ajatuksista ja toiveista. Samalla voidaan käydä keskustelua siitä, mitä mikäkin asia vaatii toteutuakseen. Jotkut nuoren ajatukset voivat työntekijästä tuntua epärealistisilta, mutta on tärkeää, ettei nuoren haaveita lytätä, vaan ennemmin mietitään polkuja niiden saavuttamiseksi. Nuori usein oivaltaa itse jossain vaiheessa, mikäli unelma vaatii niin paljon työntekoa, ettei hän ole valmis sitoutumaan. 

Jos tulevaisuuteen liittyy paljon epävarmaa ja pelottavaa, tai jos nuori kärsii esimerkiksi masennuksesta, tulevaisuuden ajatteleminen voi olla vaikeaa ja epämiellyttävää. Silloin ennustusjanan aikaväli kannattaa pitää riittävän pienenä. Nuori voi pyrkiä näkemään elämää eteenpäin esimerkiksi 6 tai 12kk kerrallaan. 

Raha-teeman tarkoituksena on kartoittaa nuoren rahankäytön tapoja, rahaan liittyviä asenteita ja opettaa järkevää, kestävää rahankäyttöä. 

Tavoitteena on, että nuori oppii käyttämään rahaa kestävällä tavalla. Siihen kuuluu rahankäytön suunnittelu ja sen käyttäminen niihin asioihin, jotka ovat hänelle aidosti tärkeitä ja joista on pitkällä aikavälillä hyötyä. Nuoren on hyvä oppia priorisoimaan rahankäyttöä: esimerkiksi vuokra ja muut pakolliset menot tulee maksaa ensin. Aikuinen voi muistuttaa siitä, mitä seurauksia erilaisilla rahankäytön tavoilla on. 

s. 16 Millainen rahankäyttäjä olet? 

Kysymysten avulla voitte kartoittaa nuoren käsityksiä ja tapoja rahankäyttöön liittyen. Kartoituksen jälkeen on helpompaa poimia Raha-teemasta sopivat tehtävät. 

s. 20 ja 22 Budjettitaulukot

Ensimmäisen, pienemmän budjettitaulukon avulla nuori voi harjoitella rahankäytön suunnittelua jo ennen kuin muuttaa omaan kotiin. Seuraava, suurempi budjettitaulukko on tarkoitettu jo omillaan asuvalle nuorelle. 

Budjettitaulukkoa voi tehdä ensin esimerkiksi viikoksi kerrallaan, tai sitä voi päivittää kuukauden kuluessa. Jos työntekijä ja nuori tekevät taulukkoa yhdessä, kannattaa varata esimerkiksi kuukauden päähän uusi työskentelyaika, jossa voidaan tarkastella, toteutuiko rahankäyttö suunnitelman mukaan. Taulukoita tekiessä ja tarkastaessa on hyvä muistaa, että budjetointia oppii tekemällä. Kuukausi kuukaudelta siitä muuttuu hiljalleen helpompaa. 

s. 24 Lainat ja velat 

Tämän keskustelun avulla voi kartoittaa nuoren tapoja lainata rahaa muille ja muilta. Samalla työntekijä saa kuvaa siitä, millainen rahatilanne nuorella on omassa sosiaalisessa ympäristössään.

s. 26-27 Pikavippisarjis

Sarjakuvan luvut on otettu erään oikean rahalaitoksen sivuilta vuonna 2019. 

s. 30 Onko varaa maksaa lasku ajoissa? 

Tämän sivun tarkoituksena on opettaa raha-asioiden hoitamisen seurauksia. Vaikka tehtävä ei vaadikaan varsinaista kirjoittamista, sen sisältö on hyvä käydä aikuisen kanssa läpi. Nuoren on tärkeää tietää, että luotonantajien ja laskuttajien kanssa on yleensä mahdollista neuvotella tarvittaessa uudesta maksuaikataulusta. 

Omaan kotiin -teema on tarkoitettu siihen vaiheeseen, kun asunnon hakeminen ja muutto tulevat ajankohtaiseksi. 

Nuori voi yhdessä työntekijän tuella etsiä asuntoa ja suunnitella sekä aikatauluttaa muuttoa. Siinä kannattaa käyttää apuna kirjan lopusta löytyvää Aikataulua. 

s. 40 Asunnon haku

Keskustelurungon avulla voidaan kartoittaa nuoren ajatuksia tulevasta asumisesta. Keskustelussa heränneiden teemojen avulla työntekijä ja nuori voivat valita teema-alueen muut soveltuvat tehtävät. 

s. 42 Millainen koti?

Tämän tehtävän tarkoituksena on herätellä nuorta ajattelemaan toiveita omaan kotiin liittyen. Samalla nuori voi työntekijän avustuksella priorisoida, mitkä asiat on tärkeintä hoitaa ensimmäisten joukossa.

Kodinhoidon ABC -teeman tarkoituksena on opettaa nuorelle tarvittavat kodinhoidolliset taidot. Työntekijän tehtävä tässä teemassa on motivoida ja ohjata nuorta käytännönläheisesti – lopulta askareita ei opita kirjasta vaan käytännön kautta. 

Nuoren kodinhoidolliset taidot riippuvat usein hänen omasta elämänhistoriastaan. Niin kodissa kuin laitosmuotoisessa asumisessa on suuria eroja sen suhteen, miten kotityöt ovat jaettu ja järjestetty. 

Jos nuori ei ole joutunut ottamaan vastuuta siivouksesta ja ruuanlaitosta, on varsin ymmärrettävää, ettei hän myöskään osaa niihin liittyviä taitoja. Toisaalta jotkut nuoret ovat voineet kantaa suurtakin vastuuta kotitöistä ja ruuanlaitosta perheessään. 

s. 48 Oma tupa, oma lupa? 

Keskustelurungon avulla voi kartoittaa nuoren ajatuksia kodinhoidosta ja motivaatiota siihen liittyen. Sen jälkeen on helpompaa valita teema-alueesta tarkoituksenmukaiset tehtävät. 

s. 54 Päivän ruoat

Tämän tehtävän tarkoituksena on päästä nuoren kanssa keskusteluun sopivasta ruokailurytmistä ja terveellisestä ruuasta. Nuori voi esimerkiksi itse ensin piirtää tai kirjoittaa hänen mielestään sopivat ateriat, jonka jälkeen aikuinen voi käydä ne hänen kanssaan läpi ehdottaen mahdollisesti terveellisempiä valintoja. 

Syöminen on monelle nuorelle arka kohta, erityisesti jos nuorella on syömishäiriöistä käyttäytymistä. Sen vuoksi tehtävän tekeminen vaatii työntekijältä erityistä sensitiivisyyttä. 

Työntekijän on tärkeää antaa nuorelle kehuja onnistuneista ateriakokonaisuuksista tai niiden osista. Tehtävä on myös hyvä paikka keskustella kohtuullisuudesta ruokavalinnoissa.

s. 55 Luonnon merkitys 

Luonnon merkitys -tehtävän tarkoituksena on herätellä nuoren luontosuhdetta. Älylaitteet houkuttelevat meitä viettämään yhä suuremman osan päivästä sisällä, vaikka luonnossa liikkumisella on tutkitusti positiivisia vaikutuksia hyvinvointiin. Luonto on myös ilmainen hyvinvoinnin lähde ja vapaa-ajanviettotapa. Siksi luontosuhdetta on hyvä lujittaa.

Luonnon merkitys -tehtävä toimii myös pohjustuksena seuraaville tehtäville, jotka liittyvät energian säästöön ja kierrätykseen. 

s. 58 Lemmikit 

Moni nuori haaveilee lemmikistä. Oma elämäntilanne saattaa samalla olla vielä altis muutoksille. Lemmikit-keskustelun tarkoituksena on herätellä nuorta ajattelemaan, mitä vastuita lemmikin hankkimiseen liittyy. 

s. 59 Check-list

Tehtävää voi käyttää muistilistana tarvittavien kodintavaroiden hankintaan.

Tämä teema-alue keskittyy fyysiseen hyvinvointiin – perusterveyteen ja itsestä huolehtimiseen. 

Nuorten käsitykset itsestä huolehtimisesta voivat vaihdella kovasti. Niihin voivat vaikuttaa oman lapsuudenperheen tavat ja asenteet sekä yhä enenevissä määrin mediasta ja sosiaalisista kanavista tuleva informaatiotulva.

Lopulta fyysisen terveyden peruspilareihin kuuluu useimmilla melko yksinkertainen tasapaino rasituksen, ravinnon ja levon välillä. Työntekijä voi tukea nuorta perusasioiden äärelle ja kannustaa häntä pitämään lempeällä tavalla huolta omasta kehostaan. Hän voi myös ohjata nuorta löytämään oikeaa ja luotettavaa tietoa terveyteen liittyen. 

s. 64 Mitä kuuluu kehollesi? 

Keskustelurungon avulla voi kartoittaa nuoren fyysistä hyvinvointia ja hänen tapaansa huolehtia arkisista asioista, kuten syömisestä, liikunnasta ja unesta. Keskustelun jälkeen on helpompaa valita teema-alueesta muut tarpeelliset tehtävät. 

s. 66 Perusteet kuntoon  

Tehtävän tarkoituksena on käydä läpi nuoren käsityksiä arkisista itsestä huolehtimisen teoista ja tavoista. Tehtävässä on arvokasta työntekijän ja nuoren käymä vuoropuhelu liittyen molempien käsityksiin itsestä huolehtimisesta. 

s. 68-70 Liikunta ja Liikunnan aloittaminen 

Liikuntatehtävissä on tärkeää aikuisen kannustus. Pientäkin aktiivisuutta kannattaa tukea. On myös tärkeää keskustella, mitä hyötyä on liikkumisesta. Toisaalta työntekijältä vaaditaan myös tarkkanäköisyyttä. Jos nuori harrastaa liikuntaa kohtuuttoman paljon, tai se yhdistyy syömishäiriöiseen käyttäytymiseen, on tärkeää keskustella myös levon ja tasapainon merkityksestä. 

s. 73 Rentoutusharjoitus

Nuori voi tehdä rentoutusharjoituksen itse, tai yhdessä aikuisen kanssa. Aikuinen voi lukea rentoutusharjoituksen tekstin hitaasti läpi nuoren maatessa rauhallisessa paikassa. 

Mieli ja tunteet -teema keskittyy psyykkiseen hyvinvointiin. Sen tarkoituksena on lisätä nuoren itsetuntemusta oman mielen voinnista sekä opettaa omasta henkisestä hyvinvoinnista huolehtimista. 

Jos nuorella on mielenterveyden ongelmia, työntekijä voi kannustaa hakemaan niihin apua. Mielenterveysongelmiin voi liittyä häpeää ja mielenterveyspalveluihin ikävä stigma. Työntekijä voi auttaa omalla asenteellaan nuorta rikkomaan näitä ennakkoluuloja.

Työntekijä voi korostaa nuorelle sitä, että omasta psyykestä kannattaa pitää huolta samalla tavalla kuin fyysisestäkin voinnista. 

s. 78 Miten mielesi voi? 

Keskustelurungon avulla voi herätellä nuorta miettimään omaa psyykkistä vointiaan ja vastuuta sen hoitamisessa. Keskustelun jälkeen on helpompaa arvioida, mitä tehtäviä Mieli ja tunteet -teemasta kannattaa tehdä. 

s. 80 Tunnista tunteesi

Tehtävän tavoitteena on kehittää nuoren tunnetaitoja. Kun omia tunteitaan tunnistaa, niitä on myös helpompaa säädellä. Aikuisen on tehtävässä tärkeää auttaa nuorta tunnistamaan omia tunteitaan ja niihin liittyviä toimintamalleja. 

Lisää vinkkejä tunnetyöskentelyyn löydät verkkosivujen Vieraskynä-osiosta, tunnetaito-ohjaaja Mari Torkkelin kirjoituksesta. 

s. 81 Mielenterveyden häiriöt

Tätä keskustelurunkoa voi käyttää erityisesti silloin, jos nuorella on diagnosoitu mielenterveyden häiriöitä tai jos hänellä epäillään niitä. 

s. 84-85 Onnellisuuspuu 

Onnellisuuspuun tarkoituksena on keskittyä elämän mukaviin asioihin ja löytää nuoren ympäriltä sekä hänestä itsestään löytyviä voimavaroja. Joskus nuorten voi olla vaikeaa nimetä näitä positiivisia asioita, varsinkin jos elämäntilanne on vaikea tai nuorella on esimerkiksi masennusta. Silloin aikuinen voi olla apuna löytämässä myös elämän valoisia puolia. 

Tämän teema-alueen avulla nuori voi kartoittaa omaa sosiaalista elinpiiriään ja pohtia sen vaikutuksia hänen elämäänsä. 

Teeman tavoitteena on tehdä näkyväksi sitä, miten ympärillämme olevat ihmissuhteet vaikuttavat meihin ja siihen, miten voimme. Edelleen taas vointimme vaikuttaa siihen, miten käyttäydymme ihmisten kanssa. 

Työntekijä voi auttaa nuorta tekemään havaintojaan omista ihmissuhteistaan ja siitä, miten nuori on vuorovaikutuksessa eri ihmisten kanssa. 

Teema käsittelee myös kiusaamista ja yksinäisyyttä. Nämä ovat monelle nuorelle arkoja aiheita, jotka ovat omiaan nostamaan häpeän ja pelon tunteita. Työntekijältä vaaditaankin sensitiivisyyttä ja tarkkaa korvaa kuulostelemaan nuoren tunnetiloja. Vaikeita tunteita voi myös nimetä yhdessä. 

s. 90 Sosiaaliset suhteet 

Keskustelurungon tavoitteena on kartoittaa nuoren sosiaalista elinpiiriä ja hänen omia kokemuksiaan siitä. Omaan aikaan liittyvät kysymykset auttavat myös hahmottamaan, kuinka hyvin nuori osaa tarvittaessa itse säädellä ja rajata omaa sosiaalista kanssakäymistään muiden kanssa. Aikuisen on tärkeää vahvistaa nuorelle, että hän voi itse vaikuttaa siihen, millaisiin ihmissuhteisiin päättää jäädä ja miten hän haluaa toisten ihmisten kanssa viettää aikaa. 

s. 94 Mihin ryhmiin kuulun? 

Nuoren on tärkeää oppia, että hän voi itse vaikuttaa siihen, millaisiin ryhmiin hän päättää kuulua. On myös hyvä oppia havainnoimaan, miten erilaisten ihmisten seura vaikuttaa omaan käytökseemme ja ajatteluumme. Aikuisen on hyvä auttaa nuorta havainnoimaan käytöksen ja ajattelun mukautuvuutta esimerkkien avulla. On myös hyvä painottaa, että erilaisiin ryhmiin kuuluminen antaa omaan sosiaaliseen ympyrään joustovaraa; jos jostain syystä yksi ryhmä hajoaa tai nuori joutuisi sen ulkopuolelle, hänellä on vielä muita ryhmiä, joihin hän kuuluu. 

s. 98-99 Sosiaaliset taidot

Sosiaaliset taidot -tehtävän tarkoituksena on auttaa nuorta hahmottamaan, mistä kyvyistä ja teoista onnistunut vuorovaikutus rakentuu. Tehtävä on melko haastava, joten aikuisen apu on tarpeen. 

Eri taitojen kohdalle voi kirjoittaa ranskalaisin viivoin tärkeitä asioita, joita tulee ottaa huomioon. Vinkkejä kannattaa katsoa vasemmanpuoleisen sivun laatikosta. Lopulta asiat ovat melko yksinkertaisia, mutta jos vaiheita jättää välistä, lopputulos kärsii. 

Esimerkiksi “Vastaaminen” -laatikkoon voisi kirjoittaa näin:

• kuuntele ensin kysymys 
• mieti, mitä vastaat 
• päätä, miten asia kannattaa ilmaista 
• sano asiasi 

s. 100 Ristiriitojen ratkaiseminen 

Tämä keskustelurunko jatkaa edellisen tehtävän teemaa. Tarkoituksena on herätellä ajatusta siitä, miten ristiriitoja ihmissuhteissa voisi ratkaista ilman, että riitaantunutta suhdetta tarvitsee katkaista tai asiaa lakaista maton alle. Keskustelun tavoitteena on nuoren itsereflektio siitä, miten hän käyttäytyy itse ristiriitatilanteissa. 

s. 102-103 Kiusaaminen 

Koulukiusaaminen ja nettikiusaaminen ovat valitettavan monelle nuorelle arkipäivää. Aihe on yleensä arka, joten aikuiselta vaaditaan jälleen herkkyyttä ja kykyä kuunnella nuorta kunnioittavasti. Nuorella voi olla pelko siitä, että kiusaaminen pahenee, jos siihen puututaan. Aikuisen on hyvä tukea siihen, ettei asiaa jätetä sikseen, koska muuten tilanne usein jatkuu. 

s. 108-109 Uusien ihmissuhteiden luominen 

Tehtävän tarkoituksena on auttaa nuorta konkreettisesti hahmottamaan sitä, miten uusia ihmissuhteita voi luoda. Nuoren olisi hyvä hahmottaa, miten hän voi itse vaikuttaa mahdollisuuksiinsa tutustua uusiin ihmisiin ja saada uusia ystäviä. Mikäli taustalla on ikäviä kokemuksia esimerkiksi kiusaamisesta tai yksin jäämisestä, ihmissuhteiden luominen voi tuntua vaikealta. Toisaalta silloin sitä on myös ensiarvoisen tärkeää harjoitella. Rohkeutta voi kerätä pienin askelin. 

Uusien ihmissuhteiden luominen -tehtävä saa pohjaa Interpersoonallisen psykoterapian opeista. Interpersoonallinen psykoterapia painottaa ihmissuhteiden merkitystä yksilön hyvinvoinnissa. Lukuvinkkinä kirjan lähdeluettelostakin löytyvä Roselyn Lawin kirja Defeating teenage depression. Getting there together. 

Seksuaalisuus-teeman ensisijaisena tavoittena on lisätä nuoren tietoutta seksuaaliterveydestä. Lisäksi sen avulla voi miettiä omaa seksuaalisuuttaan, mm. omia rajojaan. 

Nuoruuteen kuuluu seksuaali-identiteetin rakentuminen muun identiteetin rakentumisen ohella. Aluksi monia asia on epäselvää ja seksuaalisuus hakee muotoaan. Nuoret kehittyvät eri tahtiin ja toisille on 15-vuotiaana ajankohtaisia aivan eri asiat kuin toisille. 

Läpi Seksuaalisuus-teeman aikuisen on annettava nuorelle tilaa ja päätösvaltaa sen suhteen, mistä asioista hän haluaa puhua ja mistä ei. Jokaisen nuoren olisi kuitenkin hyvä tietää esimerkiksi seksitaudeista ja ehkäisystä. Kirjan seksuaalisuutta käsittelevä osio onkin rakennettu niin, että se tarjoaa luotettavaa tietoa näistä aiheista, ja nuori voi tutustua asioihin myös itsenäisesti.

s. 116 Puhutaan seksistä 

Tässä keskustelurungossa on tärkeää kunnioittaa nuoren omia rajoja. Jos nuori ei halua puhua seksuaaliasioista aikuisen kanssa, hänen toivettaan on kunnioitettava. Työntekijä voi pyytää nuorta esimerkiksi lukemaan kysymykset läpi ja kertomaan, mistä hän on valmis puhumaan. Aikuinen voi myös sanoa, että kysyy kysymyksen ja kysyä sitten, haluaako nuori vastata siihen. 

Aikuisen on tärkeää kertoa nuorelle, että seksuaalisuuttaan ei tarvitse hävetä, ja mikäli on tarvetta tehdä testit esimerkiksi seksitautien tai raskauden varalta, niin sen voi kertoa aikuiselle turvallisesti.

s. 118 Ehkäisy kunnossa 

Tässä tehtävässä on tavoitteena löytää nuorelle helppoon paikkaan ylös se taho, jonne voi omassa kunnassa mennä keskustelemaan esimerkiksi ehkäisyn käytöstä. Ehkäisyn ei tarvitse vielä tässä vaiheessa olla ajankohtainen asia, mutta oikean terveyspalvelun voi silti etsiä valmiiksi. Aikuinen voi olla apuna oikean tahon löytämisessä.

s. 122 Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt 

Keskustelurungon tavoitteena on antaa nuorelle mahdollisuus puhua seksuaalisesta suuntautumisestaan tai sukupuoli-identiteetistään. Jos hän ei halua puhua, siihenkin on annettava mahdollisuus.

Aikuisen on hyvä muistaa, että seksuaalinen suuntautuminen ja sukupuoli-identiteetti ovat erillisiä asioita: sukupuoli-identiteetti tarkoittaa ihmisen kokemusta siitä, mitä sukupuolta hän edustaa. Seksuaalinen suuntautuminen taas viittaa siihen, kehen nuori kokee seksuaalista ja/tai emotionaalista vetoa. Lisää termistöä löytyy kirjan sivulta 124-125. 

Pelit ja päihteet -teema käsittelee riippuvuuksia. Pelit ja päihteet on valittu teeman keskiöön siksi, että ne ovat verrattain yleisiä riippuvuutta aiheuttavia tekijöitä. Toki nuorella voi olla myös muunlaisia riippuvuuksia. Sivulla 136 on pieni ajatuskartta, johon on kuvattu erilaisia riippuvuuksia. 

Pelit ja päihteet -teeman tavoitteena on kartoittaa, miten nuori suhtautuu erilaisiin riippuvuutta aiheuttaviin asioihin ja kuuluuko hän itse riskiryhmään tai onko hän riippuvainen. Tehtäviä tekemällä voi myös havaita, onko pelaaminen tai päihteidenkäyttö lisääntymässä ja riski riippuvuuteen siten kasvamassa. 

s. 130 Paljonko käytät? 

Keskustelun tavoitteena on kartoittaa nuoren asenteita päihteidenkäyttöön sekä tämänhetkistä päihteidenkäyttöä. Päihteidenkäyttö voi aiheuttaa häpeää ja siitä voi olla vaikeaa puhua. Aikuiselta vaaditaan keskustelussa kykyä pysyä avoimena ja suhteellisen neutraalina; tuomitsevuus harvoin auttaa. Ammattilainen voi kuunnella nuorta syyttämättä, mutta samalla muistuttaa, että päihteidenkäyttö on oma valinta, johon voi vaikuttaa. Aikuinen voi myös tuoda realistisella tavalla esiin päihteidenkäytön riskejä ja seurauksia. 

s. 132 Mitä pelaat? 

Tämä keskustelurunko keskittyy pelaamiseen. Jos aikuinen ei itse pelaa, pelaaminen voi tuntua kaukaiselta aiheelta. Työntekijä voi kuitenkin yrittää olla kiinnostunut peleistä, joita nuori pelaa. Rahapelien rinnalle riippuvuutta aiheuttamaan ovat nousseet erilaiset tietokone- ja konsolipelit. On hyvä ymmärtää, että pelien mukana saattaa tulla nuorelle myös laaja sosiaalinen ympäristö. Nuoren kanssa voi keskustella siitä, miten runsas pelaaminen vaikuttaa arkeen, ja mitä hyötyä on siitä, että kaverisuhteita on myös “tavallisessa” maailmassa. 

s. 134-135 Missä seisot? 

Tehtävän tarkoitus on saada nuori pohtimaan sopivan päihteidenkäytön tapoja ja rajoja sekä miettimään, miten hänen oma päihteidenkäyttönsä näyttäytyy. Keskustelussa voi myös reflektoida sitä, mitä nuori ja aikuinen pitävät ns. “normaalina” päihteidenkäyttönä. 

Lähisuhdeväkivalta on valitettavan yleistä. Euroopan Unionin perusoikeusvirasto (FRA) on tehnyt 2012 laajan tutkimuksen naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Tutkimuksen tuloksena Suomi näyttäytyy naisten näkökulmasta EU:n kolmanneksi väkivaltaisimpana maana: suomalaisista 15 vuotta täyttäneistä naisista 31 % on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa nykyisen tai ex-kumppaninsa taholta. 

Miehet joutuvat naisia useammin ns. katuväkivallan uhreiksi, mutta he kohtaavat väkivaltaa myös lähisuhteissaan; perheenjäsenten, seurustelukumppanin ja ystävien taholta (ks. esim. Heiskanen, Markku & Ruuskanen, Elina 2010. Tuhansien iskujen maa. Helsinki: HEUNI). Tilastollisesti väkivallan kohteeksi joutuvat keskimääräistä useammin sukupuolivähemmistöihin kuuluvat, vammaiset sekä maahanmuuttajat (ks. esim. Oikeusministeriön rikoksentorjuntaneuvoston sivut). 

Nuoret voivat myös itse käyttää väkivaltaa esimerkiksi seurustelukumppaniaan tai omaa perheenjäsentään kohtaan. Oli nuori sitten väkivallan tekijä ja/tai kokija, tilanteeseen on syytä suhtautua vakavuudella ja katkaista väkivallan kierre mahdollisimman nopeasti. 

Koska lähisuhdeväkivalta on yleistä ja sen seuraukset ovat mittavia, Neo-työkirjasta on osoitettu sille oma teemansa. Väkivallasta voi kysyä usein, koska kertominen voi olla hyvin vaikeaa. Nuori saattaa kertoa väkivallasta vasta esimerkiksi kolmannen tai neljännen kerran kysyttäessä. Kysyminen mahdollistaa varhaisen puuttumisen ja ennaltaehkäisee näin väkivallan eskaloitumista. 

s. 145-147 Väkivaltakysely

Väkivaltakyselyn avulla nuorelta voi kysyä väkivallan kokemuksista suoraan. Aihe on vaikea, mutta kiertelyä kannattaa välttää. Väkivaltakyselyssä on otettu huomioon väkivallan moninaisuus, ja kunkin väkivallan muodon yhteyteen on kirjoitettu esimerkkejä siitä, mitä se voi pitää sisällään. Väkivaltakyselyssä on tärkeää uskoa se, mitä nuori kertoo väkivallasta.

Jos nuori kokee väkivaltaa tällä hetkellä, on hyvin tärkeää aloittaa suojautumaan siltä välittömästi. Suojautumisen tueksi kirjasta löytyy Turvasuunnitelma (ks. alempana). 

Väkivaltakysely on tehty mukaillen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomaketta. 

s. 149 Turvasuunnitelma

Turvasuunnitelma täytetään silloin, jos nuori kokee väkivaltaa tai sen uhkaa. Turvasuunnitelman tarkoituksena on suunnitella etukäteen, miten nuori voi vaaratilanteessa toimia. Väkivallan kokija voi vähätellä väkivaltaa, mutta turvasuunnitelma on silti hyvä tehdä. Se voi myös herättää huomaamaan tilanteen vakavuus. 

Väkivallan kokijat ovat usein syyllistettyjä väkivallasta ja kokevat, että he voivat omalla käytöksellään vaikuttaa siihen, ryhtyykö tekijä väkivaltaiseksi. Työntekijän kannattaa painottaa nuorelle, että väkivaltainen käytös on aina tekijän vastuulla. Jos väkivaltaan ei puututa, sillä on tapana pahentua pitkällä aikavälillä tarkasteltuna, vaikka väliin mahtuisikin parempia ja rauhallisempia jaksoja. 

Turvasuunnitelman voi leikata kirjasta irti katkoviivaa pitkin. Se on kuitenkin tärkeää säilyttää niin, ettei väkivallan tekijä löydä sitä. Väkivallan tekijän käsissä Turvasuunnitelma voi lisätä väkivallan riskiä. 

Mikäli nuorella on kehossaan jälkiä fyysisestä väkivallasta, työntekijän on tärkeää ohjata hänet terveydenhuoltoon. Terveydenhuollossa tulisi pyytää henkilökuntaa kirjaamaan jäljet huolellisesti potilastietoihin. Jäljet voi myös kuvata kameralla ja kuvat voi liittää potilaskertomukseen. Lääkäri voi käyttää apunaan Pahoinpidellyn kehonkartta -lomaketta.

Turvasuunnitelma on tehty mukaillen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Turvasuunnitelmaa.

s. 153 Oletko käyttäytynyt väkivaltaisesti

Tämä keskustelu on tehty kartoittamaan, onko nuori itse käyttäytynyt väkivaltaisesti. Väkivaltaan liittyy tyypillisesti sekä kokijan että tekijän näkökulmasta voimakas häpeä. Omasta väkivaltaisesta käytöksestä voi olla vaikeaa kertoa. Työntekijän on hyvä säilyttää keskustelussa kunnioittava asenne; väkivaltaiset teot voi tuomita tuomitsematta ihmistä. Työntekijän on hyvä kannustaa nuorta vastaanottamaan apua omaan käytökseensä. 

Tulevaisuudensuunnitelmat ovat monella nuorella pitkään epävarmat. Ne voivat tuottaa iloa tai ahdistusta, huolta tai innokasta odotusta. 

Tässä teemassa työntekijän rooli on olla realistinen mutta kannustava. Hän voi muistuttaa nuorta työelämän vaatimuksista ja pelisäännöistä sekä samalla valaa nuoreen uskoa omasta pärjäämisestä. On tärkeää, että nuorelle tulee aito tunne siitä, että hän voi itse vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. 

s. 158 Mitä toivot tulevaisuudelta

Keskustelurungon tavoitteena on saada selville nuoren ajatuksia tulevasta opiskelu- tai työpaikasta. Jos tulevaisuudensuunnitelmat ovat vielä epäselvät, teemasta kannattaa poimia tehtäväksi motivaatioon tai omiin vahvuuksiin keskittyvä tehtävä (ks. alla). 

s. 160-162  Mitkä asiat voisivat motivoida opiskeluun tai työn tekemiseen? 

Tämä tehtävä on oivallinen silloin, jos nuoren on vaikeaa ajatella tulevaisuutta tai löytää mieleistä tekemistä. Tehtävän tarkoituksena on purkaa haitallisen ajattelun kehiä ja opetella korvaamaan niitä myönteisemmillä ja ratkaisukeskeisemmillä ajatuksilla. 

Tehtävä voi olla nuorelle yksin haastava, mutta aikuinen voi auttaa nuorta miettimään asioiden hyviä puolia ja omia vaikuttamisen mahdollisuuksia. Tehtävän alussa onkin muutama kysymys, joiden avulla keskustelua voi aloittaa. 

s.163 Millainen olen ja mitä haluan? 

Tämän tehtävän tarkoituksena on tarjota nuorelle mahdollisuus itsetutkiskeluun ja omien vahvuuksien löytämiseen. Jos nuori on kovin epävarma itsestään tai hänen on muuten vaikeaa nimetä omia vahvuuksiaan, aikuisen on tärkeää kertoa omia havaintojaan siitä, missä nuori on hyvä ja taitava. Tämä voi tulla tarpeelliseksi erityisesti kohdassa “alleviivaa ne, mitä uskot muiden ajattelevan sinusta”. 

Lopun pohdintakysymyksessä kysytään, miten nuoren hyvät ominaisuudet tukevat häntä niissä asioissa, joita hän toivoo työltä. Jos nuori on valinnut hyviksi ominaisuuksikseen esimerkiksi ystävällisyyden ja kohteliaisuuden, ne voivat olla eduksi esimerkiksi tiimityössä ja asiakaspalvelussa. Työntekijä voi yhdessä nuoren kanssa etsiä kohtia, joissa omat vahvuudet ja toiveet tukevat toisiaan. 

s. 165-168 Unelmatehdas

Unelmatehdas -tehtävä mukailee Ben Furmanin ja Tapani Aholan Reteaming-mallia. Sen avulla voi tehdä vaiheittaista suunnitelmaa päästäkseen lähemmäs omia tavoitteitaan. 

Unelmatehdas-tehtävässä on tärkeää unelmoida riittävästi. Ensimmäiseen kysymykseen  “Millaista olisi unelmaelämäsi esimerkiksi 6 tai 12 kuukauden päästä?” kannattaa listata paljon asioita – suuria ja pieniä – koskien sellaista elämää, johon on itse tyytyväinen. Asioiden konkretisoimiseksi nuori voi miettiä esimerkiksi unelmapäivää tai -viikkoa ja siihen kuuluvia asioita. Usein onnellisuus liittyy arkisiin asioihin, joten niidenkin kautta voi lähteä miettimään.

Jotta tehtävä pysyy mielekkäänä, kannattaa unelmoida sellaisista asioista, jotka ovat edes jotenkuten mahdollisia. Tehtävässä nuori voi haaveilla esimerkiksi suurista tuloista. Sen edistämiseksi on mahdollista tehdä suunnitelmaa; nuori voi valita opiskelu- tai työpaikan, jonka myötä on mahdollista tienata hyvin. Sen sijaan on hieman turhaa unelmoida lottovoitosta, koska omat vaikutusmahdollisuudet siihen ovat häviävän pienet. 

Tehtävän ensimmäiseen kohtaan kannattaa panostaa. 

Esimerkki: 

Nuori listaa tehtävän ensimmäiseen kohtaan: 

“Haluan, että vuoden päästä: 

• Voin nukkua viikonloppuisin pitkään
• Opiskelen ensimmäistä vuotta autoasentajaksi
• Seurustelen Teemun kanssa

Jos nuori saa nyt jo nukkua pitkään viikonloppuisin tai seurustelee jo Teemun kanssa, hän voi tehtävän toisessa kohdassa merkitä, että ne toteutuvat jo. On hyvä huomata joidenkin asioiden olevan totta jo nykyhetkessä; unelmiin voi kuulua myös hyvistä asioista kiinni pitäminen. 

Tehtävän kolmannessa kohdassa nuori voi ottaa tavoitteeksi sen, että pääsee opiskelemaan autoasentajaksi. Neljännessä kohdassa taas listata voimavaroiksi oman moottoriharrastuksen, autoalalle riittävän keskiarvon jne. 

s. 175 Työelämän pelisäännöt

Tässä tietoruudussa on listattu sekä työntekijän että työnantajan velvollisuuksia. Työntekijä voi käydä tietoruudun nuoren kanssa läpi. Se voi olla erityisen hyödyllinen, jos nuori on aloittamassa esimerkiksi kesätyöt tai työharjoittelun. 

Tunnesivulle kirjan loppuun on listattu erilaisia tunteita. Tunnesivu toimii muun kirjan käytön tukena. Esimerkiksi eri teema-alueiden keskustelurungoissa voi tulla kysymyksiä, joissa pyydetään miettimään, miltä jokin asia tuntuu. Näihin nuoren ei ole aina helppoa vastata. Jos näin käy, kirjasta voi kääntää Tunnesivu -aukeaman esiin ja etsiä sieltä sopivan tunteen kuvaamaan omaa oloa. 

Tunnesivun tarkoituksena on auttaa nuorta pikkuhiljaa tunnistamaan ja nimeämään omia tunteitaan ja sitä kautta harjoittamaan tunnetaitoja. 

Aikataulu-taulukot löytyvät kirjan lopusta. Itsenäistymiseen liittyy monenlaista muistettavaa: tarvittavien taitojen harjoittelu, asunnon hakeminen, sähkösopimus, kalusteiden ostaminen, muuttoilmoitus jne. Aikataulu-sivujen taulukoihin nuori voi merkitä hoidettavia asioita. 

Taulukkoon on listattu myös kysymykset “Kenen kanssa?” ja “Millä rahalla?”. Näiden kysymysten tavoittena on tehdä työnjaosta selkeämpää ja opettaa nuorta suunnittelemaan rahankäyttöä. Jos kalenterin käyttö tuntuu vaikealta, Aikataulu-sivut ovat myös hyvä tapa alkaa harjoitella kalenterointia.