Nuoruuden psykologisesta kehityksestä
Itsenäistyminen ja omilleen muutto on nuoren elämässä merkittävä etappi, jota hän on monesti mielessään suunnitellut ja josta hän on haaveillut etukäteen.
Itsenäistyminen on nuorelle tärkeää, mutta omilleen muuttoon voi liittyä monenlaisia ristiriitaisiakin tunteita: innostusta uuden edessä, ylpeyttä ja iloa virstanpylvään saavuttamisesta, huolta tulevaisuudesta, epävarmuutta omasta pärjäämisestä, ikävöintiä ja toisaalta itsenäisyyden ja uusien sosiaalisten mahdollisuuksien kaipuuta.
Freja
Dahl-Lehikoinen
Freja Dahl-Lehikoinen, psykologi ja ratsastusterapeutti, työskentelee vastaanotollaan lasten, nuorten ja perheiden kanssa oman yrityksensä T:mi Freja Dahl-Lehikoinen kautta.
Teinivuoteni olivat aika myrskyisiä ja etsin itseäni. Omilleen muuttaminen 18-vuotiaana tarkoitti minulle jonkinlaista loppua tälle etsimiselle ja sitoutumista oman elämäni parempaan hallintaan, opiskelun aloittamista ja omanlaiseni elämän suunnittelua.
- freja.dahllehikoinen@gmail.com
Nuori tarvitsee turvaa ja tilaa
Omilla jaloilla seisominen vaatii monenlaisia taitoja tässä monimutkaisessa maailmassa. Vaikka monet nuoret ovat aikuisia taitavampia ja joustavampia sopeutumaan tämän ajan vaatimiin monenlaisiin muutoksiin ja jatkuvaan tekniseen kehitykseen, heillä ei ole elämänkokemuksen tuomaa varmuutta ja kokemusta siitä, miten mahdollisia ongelmia ratkotaan tai vaikeista ajoista pääsee yli. Tähän he voivat tarvita tunnetta siitä, että on joku, joka auttaa, jos hommat eivät sujuisikaan tai paikka, minne palata, jos maailma murjoisi. Aina ei itsenäistyminen tapahdu yhdellä kertaa, vaan esimerkiksi pitkän parisuhteen päätyttyä, tai valmistumisen jälkeen, saatetaan palata vielä hetkeksi lapsuusperheen turvaan keräämään voimia, jos siihen vain on mahdollisuus.
Kognitiivisilta kyvyiltään ja tiedoiltaan nuori voi olla hyvinkin vahvoilla. Kun mitataan, vaikka matemaattista älykkyyttä tai päättelynopeutta, nuori mieli löytää nopeasti oikeat ratkaisut. Sen sijaan oman osaamisen käytännön soveltaminen arjessa, kyky hahmottaa kokonaisuuksia ja syy- seuraussuhteita, sekä säädellä omaa toimintaa ja tunteita, jatkavat kehitystään pitkälle aikuisuuteen. Aivojen etuotsalohkot kehittyvät verrattain myöhään, paljon täysi-ikäisyyden jälkeen. Niiden toiminta liittyy niin sanottuihin eksekutiivisiin toimintoihin, eli toiminnanohjaukseen. Tähän kuuluu mm. keskittymisen, toiminnan ja tunteiden säätely, aloittaminen ja lopettaminen sekä oman toiminnan arviointi.
Toinen mahdollisuus
Nuoruusikää kutsutaan toiseksi mahdollisuudeksi. Tällä tarkoitetaan, että nuoruusiässä on mahdollista tarkastella asioita uudelleen ja ratkaista mahdollisesti aiemmissa kehitysvaiheissa kesken jääneitä kehitystehtäviä. Käytännössä tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että ihmisarka tai hiljainen lapsi arvioi muiden ihmisten asennoitumisen häneen uudelleen ja uskaltaakin alkaa avata suutaan seurassa tai että nuori pystyy luopumaan lapsuudestaan mukanaan kantamastaan huomattavan jäykästä asennoitumisesta uusiin asioihin jne. Nuoruusiässä on kehitysvaiheena mahtavaa muutosvoimaa!
Nuoruus ja aikuistuminen antavat mahdollisuuden myös tutkia ja kyseenalaistaa omia totuttuja ajattelutapoja, arvostuksia ja mielipiteitä. Lapsi omaksuu monesti vanhempiensa arvot sellaisenaan niitä enempää kyseenalaistamatta. Murrosiässä aletaan kyseenalaistaa vanhempiaan – enemmän tai vähemmän. Nuori aikuinen saattaa palata lähemmäs lapsuutensa arvomaailmaa, jos ei enää ole tarvetta kapinoida ihan periaatteen vuoksi vanhempien mielipiteitä vastaan. Toisaalta nuori muodostaa yleensä ihan omia mielipiteitä pohdintansa ja elämänkokemustensa perusteella, täysin riippumatta vanhemmista tai muista esikuvista.
Olennaista kuitenkin on, että nuorella on ollut mahdollisuus tutkia ja kyseenalaistaa annettuja arvoja ja mielipiteitä. Tämän pohdinnan perusteella hän itse määrittää miten ajattelee ja mitä arvostaa.
Nykymaailma on aiempaa moniarvoisempi ja tämä voi vaikeuttaa arvopohjan vakiintumista, kun vaihtoehtoja on liikaa. Toisaalta liberaali aikamme voi myös helpottaa sitä, että voi elää arvojensa mukaista elämää ilman vahvaa ulkopuolista painostusta tai paheksuntaa. Näiden pohdintojen, kokemusten ja vertaisryhmään kuulumisen pohjalta nuori rakentaa itselleen omaa identiteettiä. Ulospäin voi näyttää siltä, että nuoren mielipiteet vaihtuvat tiuhaankin, mutta tällä tavoin hän tutkii ja kokeilee identiteettiään, jotta se voi aikuisuutta kohti alkaa pikkuhiljaa vakiintua.
Minäkuva ja itsetunto vahvistuvat siitä, että saa tehdä omat virheensä ja huomata, että niistäkin voi selvitä.
Nuori ihminen tarvitsee mahdollisuuden oman minäkuvan tarkentamiseen ja oman pystyvyyden kokemuksen vahvistumiseen. Itsetunto ja itsetuntemus eivät kehity pelkästään positiivisen palautteen ja kannustuksen kautta, vaikka sekin on tärkeää. On tärkeä saada nuoruusiässä sopivalla tasolla kokeilla, miten asioista selviää ja mihin pystyy, mikä tuntuu omalta ja hyvältä. Tämä sopiva voi sitten yhden nuoren kohdalla tarkoittaa yhtä ja toisen kohdalla aivan toista.
Minäkuva ja itsetunto vahvistuvat siitä, että saa tehdä omat virheensä ja huomata, että niistäkin voi selvitä. Omasta toiminnastaan tarvitsee selkeää palautetta, etenkin onnistumisten huomaamiseen nuori voi tarvita myös ulkopuolista kannustajaa ja palautteen antajaa.
Nuorta tukiessa on hyvä muistaa, että epäonnistumiset ihmiset yleensä huomaavat ilman palautettakin. Epäonnistumiset kannattaa jättää vähemmälle huomiolle ja keskittyä enemmän kuuntelemiseen, rinnalla kulkemiseen ja kannustamiseen.
Seksuaalisuus ja sosiaalisuus hakevat muotoaan
Sukupuoli-identiteetin selkeytyminen ja seksuaalisuus ovat monesti tärkeitä elämänalueita nuoren tai nuoren aikuisen elämässä. Seksuaalielämä mahdollistuu vapaammin omilleen muuton yhteydessä. Nuori saattaa haluta tutkia ja kokeilla erilaisia suhteita ja joskus seksikumppanit vaihtuvat tiheään. Toinen nuori taas löytää vakiintuneen parisuhteen, jossa tutkia turvallisesti omaa ja toisen seksuaalisuutta. Aina hyvää parisuhdetta ei löydy ja yksinäisyys voi tuntua pahalta, etenkin jos ystävät ympärillä asettuvat vakituisiin parisuhteisiin.
Ystävät ja lähipiiri voivat nuoruusiässä paikkakunnanvaihdon tai muuten vain suurten muutosten aikana vaihtua yhtäkkiä. Moni nuori kamppailee yksinäisyyden tunteiden kanssa ja omien turvallisten ystävien löytäminen ei ole itsestään selvä asia.
Oikeus kokeilla ja kompastua
Nuoruusikään ja itsenäistymiseen kuuluu olennaisena halu, oikeus ja lupa tehdä omat virheet ja oppia niistä. Se, että saa toimia itsenäisesti vahvistaa itsetuntoa ja pystyvyyden kokemusta, mikäli haasteet ovat sopivasti mitoitettuja nuoren tai aikuistuvan kykyihin. Nuori voi tuekseen tähän rinnalle tarvita kuuntelijaa, joka on läsnä ja saatavilla.
Joku nuori voi tarvita suoraa ohjausta ja neuvontaa vielä tässäkin vaiheessa esimerkiksi pyykkikoneen käytöstä, vessan siivouksesta tai ehkäisyasioista. Nuorella voi olla tarve viestittää läheisilleen, että kyllä hän pärjää ja antakaa hänen olla rauhassa. Tällöin vanhemman tai ammattilaisen viesti tai puhelinsoitto kuulumisineen nuorelle voivat olla sopivia yhteydenpitovälineitä, millä viestitetään, että täällä ollaan, mikäli tarvetta tulisi.
Erityistarpeinen nuori voi tarvita enemmän opastusta ja kädestä neuvomista, mitä ja miten eri asioissa kannattaa toimia. Varsinkin, jos nuori ei ole ollut kovin motivoitunut tai saanut mahdollisuutta harjoitella arjen hallintaan liittyviä taitoja syystä tai toisesta, omilleen muuttamisen yhteydessä opittavaa on paljon.
Omilleen muuttaminen on innostunutta uuden alkua ja uusi mahdollisuus. Uusi elämänvaihe voi kuitenkin myös lisätä yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteita ja monesti nuori tarvitseekin tunteen siitä, että on joku aikuinen, joka välittää, on kiinnostunut ja auttaa tarvittaessa.
Jaa teksti