Näin tuet nuorta tunnetaidoissa
Nuoruusikään kuuluu tunteiden kannalta omat erityispiirteensä. Tunteiden vaihtuminen on suurta ja niitä ilmaistaan voimakkaasti. Kiihtynyt hormonituotanto voimistaa myös säätelemättömyyttä ja harkintakykyä. Tunnetaidoissa tämä voi näyttäytyä ikään kuin taantumisena. Biologisesti aivoissa on menossa uudelleen järjestäytymisen ja uusien yhteyksien luomisen aika.Tunteita käsittelevät aivopuoliskot kehittyvät aina 25–30 ikävuoteen asti.
On hyvä ymmärtää, että nuoren hankala olo ja käyttäytyminen on pitkälti hormoneista ja kehittymättömyydestä lähtöisin, eikä ole pelkästään tahallista. Merkitävää sen sijaan on, miten aikuiset kohtaavat nuoren näissäkin tilanteissa.
Mari Torkkel
Mari Torkkel on koulutukseltaan sosionomi, lasten- ja nuorten tunnetaito-ohjaaja sekä tuleva Social, mental and body -ohjaaja. Hän on työskennellyt lapsiperheiden sosiaalipalveluissa sekä useissa erityisopetuksen työtehtävissä. Mari on erikoistunut koulun ja lastensuojelun yhdyspinnassa tehtävään työhön, jossa työskentely on painottunut erityistä tukea tarvitsevien koululaisten tunne- ja vuorovaikutustaitojen tukemiseen.
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Ut elit tellus, luctus nec ullamcorper mattis, pulvinar dapibus leo.Lorem ipsum dolor sit amet consectetur adipiscing elit dolor
- torkkelmari@gmail.com
Kuinka tukea nuorta tunnetaidoissa?
Aikuisen tärkein tehtävä nuoren tunnetaitojen tukemisessa on kontaktin ja puheyhteyden ylläpito haastavissakin tilanteissa. Oleellista on myös kuuntelun taito. Nuorelle tulee välittää tunne siitä, että hän tulee nähdyksi ja kuulluksi. Aikuinen voi välittää turvaa läsnäololla, rauhallisella hengityksellä, rennolla äänensävyllä sekä hyväksyvällä katseella ja kosketuksella.
Oleellista on välittää nuorelle viesti, että tunteet kuuluvat elämään, tunteet ovat ohimeneviä ja kaikki tunteet ovat hyväksyttäviä. Kaikki käytös sen sijaan ei ole hyväksyttävää. On tärkeä ymmärtää, että käyttäytymisen takana on aina paljon tunteita, joiden takana on tarpeita. Tätä tunteiden laajaa kirjoa ja tarpeita myös nuoren olisi hyvä oppia ymmärtämään. Tässä auttaa tunteiden tunnistaminen, nimeäminen ja kaikenlainen sanoittaminen yhdessä nuoren kanssa. Vasta tämän jälkeen tunteiden sieto ja säätely onnistuvat paremmin ja sitä kautta tunteiden ilmaisu ja voimaantuminen. Nuoren kanssa on hyvä keskustella ja kokeilla erilaisia säätely- ja ilmaisukeinoja myös ennakkoon hyvässä hetkessä, jotta nuori oppii tunnistamaan itselleen toimivat keinot.
Oleellista on välittää nuorelle viesti, että tunteet kuuluvat elämään, tunteet ovat ohimeneviä ja kaikki tunteet ovat hyväksyttäviä.
Kaikki käytös sen sijaan ei ole hyväksyttävää.
Tunteet ovat osa kehoamme ja tunnekokemus on myös kehollinen kokemus, jota on hyvä oppia tutkailemaan. Miksi kehossani tuntuu tältä? Mihin tunteisiin se liittyy? Selviänkö ensi kerralla helpommalla kehollisen kokemuksen tullessa, kun ymmärrän sen yhteyden tunteisiin? Oleellista on ymmärtää myös tunteiden ja ajatusten välinen yhteys sekä kuinka oma ajattelu tai muiden sanomat asiat voivat suurentaa tai pienentää tunnekokemusta. Nuoruuteen kuuluu asioiden dramatisointi ja asioiden näkeminen mustavalkoisina.
Kuinka harjoitella tunnetaitoja?
Oleellista tunnetaitojen opettelussa on pysähtyminen tilanteisiin, käytöksen ja tunteiden äärelle. Pysähtymiseen auttavat erilaiset mielikuvaharjoitteet, mm. liikennnevalomalli (stop, hengitä ja säätele, toimi) sekä erilaiset rentoutumis- ja mindfullness-harjoitteet. On olemassa myös hyviä vinkkejä siihen, miten harjoitteisiin voi yhdistää liikkeen ja näin edesauttaa läsnäoloa ja rentoutumista. Pysähtymisessä oleellista on myös hengitykseen keskittyminen ja tunne-keho -yhteyden harjoittelu. Autonomista hermostoa voidaan toistuvalla harjoittelulla jonkin verran oppia säätämään.
Pysähtymisen jälkeen alkaa käsittelyvaihe; mitä tunteita tilanteeseen liittyy ja mitkä tarpeet ovat tunteiden takana? Tarvitseeko tunnetta tällä hetkellä säädellä? Mitä säätelykeinoja minulla on käytössäni? Miten tilanne vaikuttaa kehossani ja mitä ajatuksia siihen liittyy? Voinko siirtää tunteen hetkeksi syrjään ja palata myöhemmin vai onko syytä käsitellä tunne tässä ja nyt? Miten puran tunnettani rakentavasti ja voimaannuttavasti?
Tunnetaitoharjoitteita
Tunnetaitoja ei opita puhumalla ja kuuntelemalla vaan kokemalla, tutkimalla ja harjoittelemalla niitä tositilanteissa. Kokemuksellisesta opetuksesta jää vahvin muistijälki. Oppimisessa aikuisen rooli on merkittävä mallintajana sekä ohjaajana, keskustellen ja ihmetellen.
Harjoitteita tehdessä on hyvä muistaa, että ne vaativat harjoittelua niinkuin muukin oppiminen. Kokeilemalla oppii, mikä toimii juuri itselle. Oheiset harjoitteet ovat hyvin lyhyitä ja siksi helppo toteuttaa. Tunnetaitotyöskentelyssä näihin liitetään usein mielikuvaharjoitteita sekä toiminnallisia purkuharjoituksia. Nämä kaikki harjoitteet ja niihin sopivat syventävät harjoitteet löytyvät tunnetaito-ohjaaja kouluttaja Anne-Mari Jääskisen kirjasta Mitä sä rageet, lapsen ja nuoren tunnetaitojen tukeminen. Lämmin suositus! Nuorelle on myös oma kirja!
Hengitysharjoitus, sormihengitys
Hyvä perusasia pysähtymiseen ja tunteiden säätelyyn on hengitysharjoitusten teko. Hengitys on aina mukanamme ja näin ollen helppo ottaa käyttöön.
Kuljeta etusormeasi hitaasti pitkin toisen käden sormia, kuin piirtäisit käden ääriviivoja. Kulkiessasi sormea ylös, hengität sisään, kulkiessasi alaspäin hengität ulos. Muutaman kerran harjoittelun jälkeen käden katsominen voi toimia tunnekuohutilanteessa muistiapuna rauhalliseen hengitykseen.
Tietoinen läsnäoloharjoitus
Jos ajatukset vaikeuttavat pysähtymistä ja olo on kovin levoton, voi läsnäoloharjoituksista olla hyötyä.
Pysähdy, ota mukava asento ja laita mahdollisesti silmät kiinni. Keskity muutama kerta syvään hengitykseen. Kuuntele ympärilläsi olevia ääniä. Kuuluuko ääni kaukaa vai läheltä? Onko se kova vai hiljainen? Kuuletko kolme erilaista ääntä? Muista hengitellä rauhallisesti omaan tahtiisi ja availe silmät hiljalleen.
Kehoyhteys
Ohessa perusharjoitus yhteyden luominen fyysiseen kehoon hengityksen avulla.
Istu tai makaa. Sulje halutessasi silmäsi. Anna mielessäsi itsellesi jokaisella henkäyksellä lupa laskeutua tähän hetkeen. Alussa voit huomata mielen olevan kiinni ajatuksissa, mutta anna niiden kulkea vain lävitsesi ja palaa sitten takaisin hengityksen tarkkailuun. Hengitä rauhallisesti sisään ja ulos. Voit auttaa mieltäsi keskittymään kehoyhteyteen laittamalla toisen kätesi alavatsasi päälle ja hengittämällä kätesi alle. Hengitä lämpöön, jota tunnet kätesi alla vatsallasi. Aisti näin kehoasi ja hengitystäsi. Tunne miten hengityksesi ja keskittymisesi aktivoi ja lämmittää koko lantiosi aluetta.
Tästä voi jatkaa erilaisiin mielikuvaharjoitteisiin, kehon tarkempaan skannaukseen tai vaan alkaa rauhassa availemaan silmiä ja herätä tähän hetkeen.
Mielikuvaharjoitus
Tämä harjoitus auttaa mm. tunteiden säätelyyn ja on nimeltään tunnevolyymin säädin.
Aisti tunteesi voimakkuus kehossasi asteikolla 1-10. Kuvittele ylävatsaasi suuri säädin, jolla voit säädellä tunteen voimakkuutta. Kokeile säätää pari astetta voimakkaammalle. Onnistuitko? pystytkö palata lähtöasentoon. Onnistuitko? Muista hengittää syvään. Säädä tunteen voimakkuutta alkuperäistä pari astetta hiljaisemmalle. Käännä päättäväisesti ja lempeästi. Hengitä samalla syvään. Kerro tunteellesi: ”Saat tuntua minussa, säädän sinua vain vähän pienemmälle.” Aisti miltä kehossasi nyt tuntuu.
Maalausharjoitus
Tämä harjoitus sopii vasta akuutin tunnereaktion jälkeen, riittävän rauhallisessa olossa. Tämän tarkoitus on vaikuttaa tunteen purkamiseen ja sen eheyttämiseen.
Ohjaa nuorta aloittamaan sillä värillä ja muodolla mikä nyt kutsuu. Ohjaa seuraamaan minne pensseli tai kynä alkaa viedä. Onko tunne pehmeä vai kova? Lempeän vai vahvan värinen? Piirros ei tarvitse olla konkreettinen, voi olla väriä ja muotoja, oikeaa tapaa ei ole, tai oikea on se juuri se mitä nyt teet. Älä ohjaa nuoren tuotosta. Anna nuoren vapaasti kertoa tai olla kertomatta.
Jaa teksti